Life is 10% what You make it
and 90 % how You take it

–Irving Berlin

Tunneäly

Mihin tunneälyä tarvitaan - Tunneäly ja sosioemotionaalinen oppiminen - Opettajien tunneäly

 

Mihin tunneälyä tarvitaan

Tunneäly vaikuttaa kanssakäymiseen, kommunikoinnin tehokkuuteen, stressin ja konfliktien hallintaan, positiivisen kouluhengen ylläpitämiseen ja oppimistuloksiin. Tunneäly määrää pystyykö näkemään tunteita ympärillä, saako tunnereaktioista ajattelulla otetta, ymmärtääkö tunteiden dynamiikkaa ja kykeneekö vaikuttamaan tunteisiin. (Brackett & Katulak, 2007)

Tunteet ohjaavat huomiota, joka vaikuttaa oppimiseen, muistamiseen ja käytökseen. Tunteiden säätely mahdollistaa oppilaan keskittyä luokassa tai hallita nousevan ahdistuksen esim. kokeen yhteydessä. Hyvä tunneäly auttaa akateemisessa menestymisessä, samoin sosiaalisessa ja yksityisessä elämässä – enemmän kuin tavanomainen älykkyys, jota mitataan älykkyystesteissä. Näin koska esim. koetilanteessa älykäs ja osaava oppilaskin saattaa hermostua, ahdistua ja ilman tunnetaitoja ei osaa hallita tunteitaan. Sosiaalinen taitavuus ja kyky kommunikoida rakentavasti ja selkeästi lisää menestymismahdollisuuksia kaveripiirissä, koulussa ja työpaikoilla. Hyvät tunneälytaidot luovat pohjaa selkeämmälle ja realistisemmalle minäkuvalle ja tukevat itsetuntoa mm. lisäämällä yksilön kykyä hallita tunteitaan ja tehdä järkeviä valintoja siitä, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Näin tunneälyn opettaminen on tärkeä keino tukea oppilaiden menestymistä eri elämän alueilla. (Brackett & Katulak, 2007)

Lasten, nuorten ja aikuisten henkinen pahoinvointi on hyvin merkittävä tämän ajan ongelma. Jo lapsilla on tunnehäiriöitä. Tunneäly on vähintään älykkyysosamäärään verrattava tekijä koulussa, opinnoissa ja työssä pärjäämisessä. Samoin perhe-elämä ja kaverisuhteet vaativat onnistuakseen hyvää tunneälyä. Tunteet vaikuttavat ajatteluumme, päätöstentekoon ja toimintaamme. Tunneäly on metataito, joka säätelee muiden taitojen ja kykyjen toteutumista, kuten kykyä ymmärtää toisen tunteita ja näkökulmia, kykyä itsehillintään, taitoa motivoitua, kykyä optimismiin vaikeissakin tilanteissa. (Goleman 1997)

Tunneälyn kehitystä voi tukea systemaattisilla ohjelmilla, tukemalla käytännöllisiä perustaitoja mm. tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa, tehokkaassa kommunikaatiossa ja konfliktien väkivallattomassa ratkaisemisessa. Nämä taidot auttavat lapsia tekemään parempia päätöksiä, olemaan empaattisempia ja suhtautumaan positiivisemmin takaiskuihin. Mikäli lapset oppivat ilmaisemaan tunteitaan rakentavasti ja muodostamaan luottamuksellisia ja huolehtivia ihmissuhteita jo ennen kouluikää ja ollessaan alaluokilla, he todennäköisemmin välttävät masentumisen, väkivaltaisuuden ja muut vakavat henkiset ongelmat kasvaessaan vanhemmiksi.

(Lantieri 2008)

Tunneäly ja sosioemotionaalinen oppiminen

Tunneälyn (emotional intelligence) merkittävimmät määrittelijät sekä tutkijat ovat John Mayer ja Peter Salovey. Etenkin Mayeria pidetään tunneäly-tutkimuksen aloittajana. Mayer & Salovey (1997) määrittelevät tunneälyn lyhyesti näin: ”Yksilön kapasiteetti ymmärtää tunteita ja prosessoida tunteisiin liittyvää informaatiota parantakseen kognitiivisia prosessejaan ja säädellääkseen käytöstään”. Esimerkiksi kyky asettua hetkeksi tilanteen ulkopuolelle on tunneälyllinen kyky.

Mayer & Salovey:n tunneälymalli sisältää neljä taitoaluetta, jotka tukevat toisiaan:

  1. tunteiden havaitseminen ja ilmaiseminen (kyky havaita omat ja muiden tunteet)
  2. tunteiden käyttö ajattelun tukena (kyky käyttää ja synnyttää tunteita huomion keskittämiseen, tunteiden kommunikoimiseen sekä hyödyntää tunteita ongelman ratkaisussa, järkeilyssä, päätöksenteossa)
  3. tunteiden ymmärtäminen (kyky ymmärtää tunteiden välittämää informaatiota ja niiden syntyä sekä miten tunteet yhdistyvät toisiin, kehittyvät ja muuttuvat)
  4. tunteiden hallinta (kyky olla avoin tunteille ja kehittää toimivia strategioita itseymmärryksen ja oman henkisenkasvun tukemiseen).

Termiä sosioemotionaalinen oppiminen (Social and Emotional Learning eli SEL) käytetään tarkoittamaan suurin piirtein samoja asioita kuin tunneäly. Termiä käytetään etenkin Amerikan mantereilla, samoin kuin Social and Emotional Competence (kompetenssi). Eroa eri termeillä on lähinnä nimi ja nimiin liitettävät mielikuvat. Tunteista puhuttaessa älykkyys ja lukutaito ovat hyviä termejä, joidenkin mielestä oppiminen tai kompetenssi kuvaavat paremmin mistä on kyse. Keskeinen instanssi SEL:n määrittelyssä ja tutkimus- sekä kehittämistyössä on CASEL-organisaatio. Collaborative for Academic Social and Emotional Learning eli CASEL toimii Illinoisin yliopistolla Chicagossa. Sen jäseniä ovat mm. Joseph Durlak, Linda Dusenbury, Linda Lantieri ja Daniel Goleman. CASEL:n tavoitteena on tukea sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävien ohjelmien tutkimista ja kehittämistä sekä käytännön kasvatustyön tekemistä.

CASEL:n listaamat viisi perustaitojen ryhmää tai kompetenssia, jotka muodostavat sosioemotionaalisen kyvykkyyden eli tunneälyn. Näitä voidaan systemaattisesti kehittää kotona ja koulussa.

  1. Itsetietoisuus: Omien ajatusten, tunteiden ja vahvuuksien tiedostaminen sekä näiden vaikutusten tunnistaminen suhteessa omiin valintoihin ja toimintaan.
  2. Sosiaalinen tietoisuus: Toisten ajatusten ja tunteiden tiedostaminen ja ymmärtäminen, empatian kehittyminen ja kyky asettua toisen asemaan.
  3. Itsehallinta: Tunteiden hallinta siten, että ne auttavat käsillä olevassa tehtävässä eivätkä häiritse sitä, kyky asettaa lyhyen- ja pitkäntähtäimen tavoitteita sekä kyky hallita vastaan tulevia hidasteita, esteitä.
  4. Vastuullinen päätöksen teko: Kyky luoda, soveltaa ja arvioida positiivisia ja rationaalisuuteen pohjaavia ratkaisuja eri ongelmiin sekä kyky pohtia tekojensä pitkäaikaisvaikutuksia itselle ja toisille.
  5. Ihmissuhdetaidot: Pystyä sanomaan ei negatiiviselle ryhmäpaineelle, kyky ratkoa ongelmia säilyttääkseen terveen ja palkitsevan suhteen yksilöihin ja ryhmiin.

Opettajien tunneäly

Tunteiden havaitseminen

Omien tunteiden tiedostaminen ja muiden tunteiden huomaaminen vaativat huomion kohdistamista moninaisiin sisäisiin ja ulkoisiin vinkkeihin sekä verbaalin ja nonverbaalin kommunikaation analysointia. Näiden taitojen kehittämiseen kannattaa varata kunnolla aikaa; Tällainen tunnetietoisuus on opettajille tärkeää, jotta he voivat suoriutua moninaisista työn asettamista haasteistaan. Jo se, että opettaja tiedostaa paremmmin omat tunteensa päivän aikana, auttaa häntä paremmin ilmaisemaan itseään, luokassa ja luokan ulkopuolella. Tunteisiin liittyvä itsetietoisuus auttaa ohjaamaan omaa toimintaa ja ennustamaan eri tilanteiden mahdollisesti synnyttämiä tunteita. Kyky tulkita toisten tunteita auttaa opettajaa muokkaamaan opetuksestaan luokalleen juuri sillä hetkellä sopivan, toimimaan tehokkaammin kollegojensa kanssa sekä kohtaamaan vanhemmat tuloksellisesti.

Tunteiden käyttäminen

Koska tunteet vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme, on tärkeä kyetä ohjaamaan ja luomaan tunteita niin, että ne tukevat ajattelua juuri kulloisessakin tilanteessa. Oikeiden tunteiden tunteminen oikeaan aikaan voi lisätä opettajien motivaatiota ja energiaa sekä oppilaiden keskittymistä ja oppimista. Opettajan tehokkuus riippuu kyvystä tunnistaa, mitkä tunteet sopivat parhaiten kuhunkin tilanteeseen, miten kerätä tunne-energiaa ajattelun ja toiminnan ruokkimiseksi ja miten luoda toimintaa tukevia tunnetiloja eri tilanteisiin.

Tunteiden ymmärtäminen

Yksilön tulee ymmärtää tunteiden syitä ja osata ilmaista kaikkia eri tunteita, jotta voisi kuvailla, miltä muista jossakin tilanteessa tuntuu ja jotta voisi todella ymmärtää muita. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä opettajille, joiden työ edellyttää jatkuvaa kanssakäymistä muiden kanssa ja jatkuvaa tunteiden vuoropuhelua.

Tunteiden hallinta

Kyky hallita omia ja toisten tunteita on opettajalle hyvin arvokas taito. Tilanteesta riippuen voi olla tehokkaampaa auttaa kohtaamaan ja käsittelemään tunteita tai auttaa toinen eroon sen hetkisistä tuntemuksista. Tunteiden hallinnan taito on mittaamattoman arvokas apu luokan hallintaan, stressin vähentämiseen, ihmissuhteiden hoitamiseen ja yleiseen elämästä nauttimiseen. Omat ja oppilaiden tunteet hallitsevan opettajan on paljon helpompi luoda tehokas ja avoin oppimisilmapiiri sekä minimoida häiriötekijät myös keskustelleessaan vanhempien tai kollegoidensa kanssa.